Author Archives: Mika Marjalaakso

About Mika Marjalaakso

Serial Entrepreneur. Angel Investor. Startup Advisor.

Parhaat Käytännöt: Negatiivinen Oma Pääoma Kasvuyhtiössä?

Aika usein (= käytännössä aina) aikaisen vaiheen kasvuyhtiön hallituksen jäsen kohtaa tilanteen, jossa yhtiön oma pääoma on negatiivinen. Miten tällöin tulisi toimia?

Sinällään jonkun kellon tulisi pääkopassa soida, koska oman pääoman muuttuminen negatiiviseksi on olennainen hetki sekä yritykselle että sen hallituksen jäsenille ajatellen vastuukysymyksiä. Voidaan tiivistetysti ja vähän yksinkertaistaen todeta, että jos yhtiö sen jälkeen kun OPO on painunut negatiiviseksi jättää laskuja ja pakollisia maksuja kuten veroja maksamatta, niin jokainen hallituksen jäsen vastaa näistä yhtiön vastuista kuin omistaan.

Jos taas tehdään kaupparekisteriin välittömästi ilmoitus negatiivisesta OPO:sta, säilyvät yhtiön vastuut yhtiön vastuina eivätkä valu sen hallituksen jäsenille. Mitkä ovat sitten toimintavaihtoehdot ylläkuvatussa tilanteessa?

1. Tehdään välittömästi kaupparekisteri-ilmoitus. Huh sentään; ei ole enää minun ongelmani.
2. Ei välitetä negatiivisesta OPO:sta ollenkaan vaan ajatellaan että kyllä tämä tästä vielä suttaantuu; murehditaan nyt ennemmin kassan riittävyyttä ja muita juttuja ja palataan tähän kysymykseen tilinpäätöksen yhteydessä kun kirjanpitäjä siitä huomauttaa.
3. Suhtaudutaan asiaan sen vaatimalla vakavuudella mutta ei höntyillä.

Mitä tämä viimeinen vakavasti vaan ei höntyillen sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa suomeksi seuraavia asioita.

1. Kirjataan luonnollisesti hallituksen pöytäkirjaan että oma pääoma on painunut pakkaselle ja että hallitus seuraa asiaa tarkasti; ja edelleen syystä X uskoo tilanteen korjaantuvan lähiaikoina.
2. X ei voi olla oikeastaan mitään muuta kuin rahoituskierros tai asiakasrahoituksella tapahtuva tuloksen tekeminen; jos ne ovat oikeasti realistisia, niin homma roger.
3. Lähiaikoina perustuu oikeustapauksiin ja tarkoittaa kauppaoikeuden professori Seppo Villan mukaan sitä että n. 3-4kk aikana. Jos siis hallituksella on käsitys että tilanteeseen on tulossa korjaus 3-4kk sisällä; tätä muutosta voidaan jäädä odottamaan. Ja puhtaasti omana mielipiteenäni totean että jos ollaan koko ajan lähempänä rahoituskierroksen klousaamista ja pakolliset maksut on hoidettu ja tilanteen kehittyminen kirjattu jokaiseen hallituksen pöytäkirjaan, niin varsin turvallisilla vesillä ollaan.
4. Juniorijuristeille ja kirjanpitäjille ja kokemattomille hallituksen jäsenille pitää vielä joka kerta erikseen muistutella ja todistella että kaupparekkari-ilmoitusta ei todellakaan tarvitse (ja usein ei ole järkevääkään) tehdä heti kun ollaan pakkasella jos on syytä perustellusti olettaa että tilanne tuon 3-4kk aikana saadaan käännettyä.

Suomessa tehdään varmaan ihan valtava määrä täysin tarpeettomia oman pääoman pakkaselle-painumis-merkintöjä hätiköiden ja edelleen näihin tulevia korjausilmoituksia. Näin on tietenkin turvallisempaa; jos ei ole hyvää visibiliteettiä mitä yhtiössä tapahtuu.

Mitä mieltä?

Jauhelihaa siivuina

Vielä yksi tarina turkulaisen kalatiskin kyljestä.

Minulla oli takana vain kourallinen työpäiviä ja olin juuri oppinut erottamaan ahvenen siiasta. Edellisilta oli kavereiden kanssa mennyt pitkäksi ja olo ei muutenkaan ollut mitenkään kehumisen arvoinen kun tiskille asteli kiireisen oloinen asiakas.

Asiakas: Päivää!
Minä: No hyvää päivää. Mitä teille saisi olla?
Asiakas: Teillähän oli tänään jauheliha tarjoukessa eikö vain?
Minä: Kyllä vain – sitä löytyy täältä. Paljonko saisi olla?
Asiakas: Ottaisin sitä kiitos seitsemän palaa siivuina.

Löi hetken aikaa tyhjää ja ajattelin että nyt en kyllä ymmärrä – joko minä olen ihan pihalla tai asiakas on idiootti.

Minä: Anteeksi nyt en ymmärrä. Mitä teille saisi olla?
Asiakas: Hyvin tuohtuneena. Minähän juuri sanoin – ettekö kuulleet vai ettekö ymmärrä – s-e-i-t-s-e-m-ä-n palaa siivuina!

Mietin että johtuuko tämä väsymyksestäni vai mistä on kyse. Päätän olla kysymättä uudestaan ja antaa asiakkaalle mitä hän haluaa. Vedän kumihanskat käteeni, otan jauhelihaa käteen ja taputtelen siitä ison palleron. Leikkaan veitsellä seitsemän palaa jauhelihaa, paketoin ne asianmukaisesti ja ojennan käärön asiakkaalle.

Minä: Kas tässä olkaa hyvä. Seitsemän siivua jauhelihaa. Saako vielä olla jotain muuta?
Asiakas: Ei kiitos. Tämä riittää tällä kertaa.

Nahkiaisia työpaikalla?

Nahkiainen on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan. Minulle nahkiaiset ovat aikakone ja mielikuva, jotka vievät minut 1990 -luvun alkuun, tarkalleen vuosiin 1993 ja 1994.

Olin tuolloin parikymppinen pojankloppi, joka tiesi kaikesta kaiken ja vierasti erityisen paljon kompensaatiomalleja, jotka eivät olleet suoraan kytketty suhteelliseen performanssiin, Olin kumpanakin vuotena onnellisesti töissä Turussa, ensin Manhattanilla ja sitten Paalupaikalla, palvellen vaativia asiakkaita liha-ja kalatiskin takana.

Työ oli antoisaa ja vaativaa asiakaspalvelutyötä ja erityisiä onnistumisen elämyksiä tuli siitä että opin fileoimaan tehokkaasti ja taitavasti kaloja ja tunnistamaan erilaisia lihoja. Näistä taidoista on ollut paljon iloa työelämän ulkopuolella. Työkaverit olivat mukavia ja pääosin minua paljon kokeneempia. Lämmöllä muistan erityisesti Hannun ja Sirpan, jotka kädestä pitäen opastivat kerran jos toisen miten se kala vedellään fileiksi tilanteessa, jossa terävä veitsi oli jo halkaissut lohen ruodon.

Kauppa kävi. Asiakasvirta oli suuri ja vakioasiakkaita – kuten Jukka Koivu – oli paljon. Osalle asiakkaista liha- ja kalatiski oli kirkon kaltainen kohtaamispaikka, jonne tultiin valittelemaan elämän epäoikeudenmukaisuutta ja jos sattui olemaan huono päivä, niin palauttamaan täysin tuore kala ihan vaan siitä ilosta että se tuntui asiakkaasta mukavalta.

Omat työkaverini olivat minua paljon kokeneempia ja olleet kaupan alalla pidempään. Niinpä heidän tuntipalkkansa oli ihan jotain muuta mitä omani. Aluksi tämä oli minulle ok, mutta melko nopeasti huomasin että olin varsin taitava kuuntelemaan ihmisten murheita ja myymään heille aktiiviseti paljon enemmän mitä he alunperin olivat tulleet tiskiltä ostamaan. Tilanne alkoi ärsyttämään minua.

On ihan selvää että jos olisin käynyt pyytämässä lisää palkkaa, niin palkankorotuksen sijasta olisin saanut potkut. En myöskään halunnut palvella asiakkaita yhtään huonommin kuin mitä osasin. Ratkaisu oli lopulta aika helppo. Leikkeletiskissä oli erilaisia leikkeleitä, joiden kilohinta oli kohdillaan. Sieltä löytyi myös savustettuja nahkiaisia, joiden kappalehinta tuolloin oli 4,95 mk / nahkiainen. Aina kun palkkaero kokeneempiin työntekijöihin kalvoi mieltä, kävin pilke silmäkulmassa nappaamassa suuhuni kympin edestä pari nahkiaista.

Pääosalla työpaikoista on sama tilanne, mutta nahkiaiset usein puuttuvat.

Tekes: musta laatikko?

Tämä posti liittyy sarjaan Tekes -aiheisia artikkeleita. Löydät sarjan ensimmäisen artikkelin täältä. Tässä artikkelissa keskitytään Tekesin valintaprosessiin.

Misc-2013-10-09-09-24-03

Minulla on pääosin kokemuksia ja datapisteitä vain rahoitushakemuksista, jotka ovat menneet läpi. Olen vierestä seurannut muutamia rahoitushakemuksia, jotka eivät ole menneet läpi. Tekesin valintaprosessin parantaminen sekä paremman osumistarkkuuden että asiakaskokemuksen osalta ei ole aivan yksinkertainen juttu. On erityisesti kolme asiaa, jotka ovat minua sivustakatsojana muutaman kerran ärsyttänet:

  1. Valintaprosessi on kovin vähän iteratiivinen, jossa yrittäjälle annettaisiin useaan otteeseen relevanttia palautetta joiden perusteella hän voisi parantaa suunnitelmiaan. Tai kerrottaisiin jo heti alussa hyvin suoraan, jos Tekesin mielestä suunnitelmat ovat ihan pähkähulluja – kuten varmaan usein ovat. Byrokraatinkin on voitava olla suora ja vapautettava aikansa stratosfäärissä liiteleviltä unennäkijöiltä.
  2. Tekijät, joiden perusteella rahoitushakemus on lopulta hylätty, tai jotka kerrotaan asiakkaalle, ovat usein joko täysin epätotta tai erittäin epäoleellisia. Tämä kysymys liittyy joko arviointikompetenssiin (joka on hyväksyttävä syy) tai siihen ettei haluta kertoa todellista syytä tai pahimmassa tapauksessa jopa siihen että on vain päätetty olla antamatta rahaa (jotka molemmat ovat kestämättömiä perusteita).
  3. Asiakaskokemus olisi luonnollisesti huomattavasti parempi jos rahoitushakemuksen hylkäysperusteissa olisi looginen liityntä matkan varrella saatuun palautteeseen. Usein ei kokemuksien perusteella ole.

Arviointikompetenssia on lähes mahdotonta lisätä tuomalla valintaprosessiin ulkopuolisia asiantuntijoita ilman että korruptioriski ei kasvaisi. Sen sijaan prosessin läpinnäkyvyyttä voisi parantaa mm. julkaisemalla kuukausittain yksityiskohtaisia tilastoja ohjelmakohtaisesti standardoiduista hylkäysperusteista. Rahoitushakemukset pitäisi myös kategorisoida, jotta tilastot olisivat vertailukelposia.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minuaTwitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.

Tekes Zombielainan Tuotekuvaus 1.0

Tämä artikkeli liittyy sarjaan Tekes -aiheisia kirjoitelmia. Löydät sarjan aloittavan artikkelin täältä.


tekes riskilaina tuotekuvaus v1.0_thumbnail

Voit ladata PDF -muotoisen tuote-esitteen täältä.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.

Tekes: atomistinen yksikkö?

Tämä posti liittyy sarjaan Tekes -aiheisia artikkeleita. Löydät sarjan ensimmäisen artikkelin täältä. Ennen kuin jatkat pidemmälle, sinun kannattaa ehdottomasti tutustua Tekes -vitsiin, joka toimii johdantona. Tässä artikkelissa keskitytään ainoastaan Tekesin lainainstrumentin analysointiin.

Tekes rahoittaa yritysten projekteja. Eli rahoituspäätöksen atomistinen yksikkö on rahoitushakemuksessa määritelty projekti. Rahoitus kuitenkin luonnollisesti myönnetään yhtiölle eikä projektille. Aikaisen vaiheen startupilla on tyypillisesti vain yksi projekti, se ensimmäinen minimituote, jota ollaan rakentamassa. Sen sijaan isommalla ja myöhäisemmässä kehitysvaiheessa olevalla yhtiöllä on useita projekteja.

Whiteboard-2013-10-07-09-14-13

Iso yhtiö voi alaskirjata pieleen menneen kehitysprojektin ja maksaa sen perusteella myönnetyn lainan taseestaan tai muista projekteista saatavalla kassavirralla.

Whiteboard-2013-10-07-09-50-16

Aloittava startup on yhden projektin firma. Projektilla on kolme mahdollista toisistaan poikkeavaa lopputulemaa, jotka on kuvatta yllä olevassa kuvassa.

  1. Projekti voi epäonnistua täydellisesti, jolloin ei synny mitään kaupallisesti arvokasta. Ei myytäävää, ei realisoitavaa. Ja aina ei välttämättä edes opita yhtään mitään uutta, joka johtaisi uuden projektin käynnistämiseen.
  2. Joskus harvoin (n. 10-20% tapauksista) ensimmäinen projekti onnistuu ensimmäisellä yrittämällä. Yhtiö pääsee heti kasvu-uralle ja myöhemmin voi maksaa Tekesin tuotekehityslainan takaisin. Tämä on poikkeuksellista.
  3. Tyypillisin tilanne on ehkä kuitenkin (n. 70-80% tapauksista) se että projekti ei mene täysin pieleen. Ei välttämättä syntynyt mitään kaupallisesti hyödynnettävää, mutta opittiin jotakin uutta markkinoista, kilpailijoista ja asiakkaista, joka mahdollistaa uuden projektin käynnistämisen, jonka onnistuminen on astetta todennäköisempää.

Mikä on se dilemma sitten?

Viimeinen skenaario on kiinnostavin. Se on myös todennäköisin. Useassa tapaukessa voitaisiin todeta että ensimmäinen projekti, jolle Tekes myönsi rahoitusta, epäonnistui. Näin ollen olisi loogista että Tekes muuntaisi myönnetyn lainan maksimaalisesti avustukseksi. Sekään ei tietenkään olisi oikeudenmukaista, koska jos projekti olisi jäänyt tekemättä, ei olisi myöskään syntynyt ymmärrystä, joka mahdollistaa uuden projektin aloittamisen.

Yrittäjän dilemma

Ensimmäinen projekti meni pitkälti poskelleen, mutta syntyi ymmärrys mitä oikeasti kannattaisi tehdä ja saatiin samalla rakennettua ja hitsattua yhteen voittava tiimi. Olisi perusteltua laittaa Tekesille sisään hakemus, jossa pyydetään tuotekehityslainan muuttamista avustukseksi, koska projekti – syntynyttä ymmärrystä lukuunottamatta – epäonnistui. Samanaikaisesti pitäisi uudelle projektille laittaa uusi Tekes -hakemus vetämään, joten taitaa olla parempi jättää lainamuutoshakemus lähettämättä, koska se saattaisi ja todennäköisesti vaikuttaa uuden hakemuksen läpimenoon.

Ei saisi vaikuttaa. Sillä kyseessä on eri atomistinen yksikkö: projekti vs. yritys.

Tekesin dilemma

Tekesin näkökulmasta asia on myös haasteellinen olettaisin. Sillä ei ole aivan helppoa mitata menikö projekti pieleen vai ei kun atomistisena yksikkönä käytetään yksittäistä projektia.

Tosiasiallisesti – vaikka yrittäjän perseptio jotain muuta voikin olla – Tekesin käyttämä atomistinen yksikkö ei ole projekti vaan yritys. Lähtökohtana tuntuisi olevan että yritys maksaa pieleen menneet projektit uusista projekteista saatavilla tulovirroilla.

Ehkä kannattaisi tämäkin tosiasiallinen käytäntö pukea sanoiksi?

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla

Tekes-vitsi: epäonnistunut projekti?

Tämä posti liittyy sarjaan artikkeleita. Löydät aiemmat artikkelit täältä, jotka kannattaa lukea ennen tätä kirjoitelmaa:

* Yksikin Tekes Zombie on liikaa
Gallup: Alasajokokemuksesi Tekesin riskilainan kanssa?
Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle
* Tekes tuotekehityslainan markkinointi, maalaisjärki ja poikkeustapaukset
* Yrittäjän kokonaisriski

Aloitetaan hyväntahtoisella Tekes -vitsillä (vitsien kertominen on hyvä tapa selvittää ja samalla rikkoa tabuja!) johdanto atomistiseen yksikköön (minisarja Tekes -sagan sisällä). Olipa kerran pieni utopistinen hyvinvointivaltio kaukana jossakin …

Yrittäjä hakenut 70,000 euroa tuotekehityslainaa tuotekehitysprojektilla, joka teknisesti epäonnistunut. Yrittäjä projektin epäonnistuttua Tekes -luukulle kyselemään josko riskilainen voisi konvertoida avustukseksi, siis hakemus sisään.

Yrittäjä: Projekti on teknisesti epäonnistunut ja pyytäisin konvertoimaan lainan avustukseksi.

… 2kk odottelua

Virkamies: Ei vielä voi tietää onko projekti epäonnistunut vai ei, joten ei valitettavasti ole näin nopeasti mahdollista muuttaa avustukseksi.

Yrittäjä: Mutta projekti on teknisesti epäonnistunut. Ei ole mahdollista saada teknologiaa toimimaan.

… 12 kk odottelua ja uusi lainakonversio hakemus sisään … 2kk vastauksen odottelua

Virkamies: Yhtiön oma pääoma on negatiivinen, joten ei valitettavasti voi konvertoida avustukseksi.

Yrittäjä: Mitä helvettiä!

Virkamies: Niin, nythän näyttää siltä että yhtiöstä ei tule mitään, koska oma pääomakin on negatiivinen, joten emme me nyt voi verovaroja tuollaiseen käyttää.

Yrittäjä: Mitä helvettiä!

Yrittäjä päättää avustukseksi muuttamisen sijasta lähettää Tekesille pyynnön, jossa lainan takaisinmaksu siirrettäisiin vuodella.

… 2pv odottelua

Virkamies (iloisella ja myönteisellä palveluasenteella): Hei! Olemme käsitelleet hakemuksesi ja teimme positiivisen päätöksen. Laita vaan uusi hakemus sisään ensi vuonna, jos tuntuu siltä ettet voi vielä maksaa lainaa takaisin.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla